Puputyttö antaa ajattelemisen aihetta

Dramaturgiopiskelija Saara Turusen taiteellinen opinnäyte nyt Studio Pasilassa.





















Rosanna Kemppi (edessä) esittää kasvukipuja kärsivää tyttöä Teatterikorkeakoulun Puputytössä, joka vierailee Helsingin kaupunginteatterissa, Kuva Kati Lamppu.

Hyytävässä näytelmässä on voimaa ja se löytää varmasti tiensä myös taidekorkeakoulujen ulkopuolelle.

Saara Turusen näytelmässä on selkeä ja toimiva perusrakenne. Puputyttö etenee kuin leikki. Näyttelijät vaihtavat roolejaan lennossa. Aika ja paikka vaihtuvat sormea näpäyttämällä.
... Lasten maailma on rankka ja tie aikuisuuteen vielä rankempi. Minäkuvan kehitys on näytelmässä suorastaan raaka prosessi. Eikä Turusen ohjaus missään määrin kaihda raadollisuutta. ... Hurjinta Puputytössä on kuitenkin ehdottomuus, jolla esitys kuvaa nuorten kasvuympäristöä ja sen vääristynyttä kuvastoa. Ihmissuhteet ovat loputonta pudotuspeliä ja rakastetuksi tullakseen naisen on oltava tv-kokki, lentoemäntä ja ainakin pelata tennistä.

Turunen on onnistunut loistavasti keskittämään näytelmänsä teeman ja löytämään siitä toiminnallisuutta. Runsaan tunnin mittaisessa esityksessä ei ole turhia sivupolkuja, ja tempo on suorastaan hengästyttävä. Nuoren naisen asemaan on helppo eläytyä. Esityksen paljastavuus nousee vuolaan huumorin ja taiten kuvattujen tyyppihahmojen takaa paikoitellen lähes tukahduttavana.

Turusen opinnäytteessä riittää ajateltavaa kasvattajille.
Lauri Meri (HS)