Irma la DouceIrma la Douce
- Käännös: Elstelä, Esko (1963)
Kun köyhä lainopiskelija Nestor tapaa Irman, rakkaus roihahtaa saman tien. Yhteiselo ei kuitenkaan ole helppoa, sillä Irma on Pariisin kysytyimpiä ilotyttöjä. Tytön on tienattava ahkerasti, sillä hän joutuisi häpeämään silmät päästään jos antaisi miehensä tehdä töitä.
Mustasukkaisuus piinaa Nestoria, kunnes hän keksii ratkaisun: Irman on löydettävä yksi varakas asiakas. Niin Nestor naamioituu Monsieur Oscariksi ja on näin rakkaalleen sekä mies että rakastaja. Mutta kaksoiselämä kuluttaa hänen voimansa ja pakottaa jopa käymään töissä. Lopulta Nestor tekee päätöksen: Oscarin on kuoltava. Mutta ketäpä tämän murhasta ensimmäisenä epäilläänkään?
Tämän ranskalaisemmaksi ei näytelmä enää voi tulla. Pariisin syrjäkujien ja bistrojen henki huokuu sen värikkäästä kielestä ja vielä värikkäämmistä henkilöistä. Musiikin aitouden puolestaan takaa Edith Piafin vakiosäveltäjä Marguerite Monnot. Vaikka tarina liikkuukin hämärillä poluilla, on sen perustunnelma hilpeän vauhdikas ja loppua kohden lähes sadunomainen.