Jääkuvia
Kymmenen kuvaa pohjoissuomalaisen suvun ihmisistä ja elämästä. Yksinhuoltajaäidin elämän voimavara on viha. Hukkunut lapsi tarkkailee maailmaa joen pohjasta. Isät ovat poissa, niin kuin heidänkin isänsä aikanaan. Tytär tempoilee irti äidin otteesta mutta ei maailmallakaan saa otetta elämäänsä. Saarnamies on menettänyt uskonsa ihmiseen, mutta ei silti kykene menettämään toivoaan.
Jääkuvia kertoo ankarasta elämästä ja sukupolvesta toiseen jatkuvasta alistamisen ketjusta. Sen ytimestä löytyy kuitenkin toivoa ja lämpöä. Näytelmän kantava teema on rakkaus, joka on niin ehdotonta ja rajua, että sitä on lähes mahdotonta kestää.
Smedsin kielessä sekoittuvat pohjoinen, kansanomainen ronskius ja värikäs runollisuus, jossa on tilaa myös improvisaatiolle ja tyylittelylle.
Näytelmä on käännetty englanniksi, saksaksi, tanskaksi, venäjäksi, viroksi, katalaaniksi ja unkariksi
