Kuin ensimmäistä päivää
Lepolan hoitokoti kamppailee tehokkuusvaatimusten kanssa. Väkeä vähennetään, työsopimusten jatkosta ei ole mitään takeita, ja jäljellä olevat ihmiset joutuvat tekemään entistä pidempiä vuoroja. Yhä useammin kaikki kaatuu heikoimman niskaan, ja yhä useammin se on Ritva, viisikymppinen perushoitaja, joka on koko ikänsä pitänyt huolta toisista ihmisistä. Hän yrittää parhaansa mukaan auttaa talon vanhuksia ja huolehtia kehitysvammaisesta pojastaan, mutta väsymys, työtoverien piittamattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta raatelevat häntä yhä syvemmältä. Kärsivällisinkään ihminen ei voi kestää loputtomiin.
Anna Krogeruksen teksti tarttuu erääseen nykypäivän kipeimmistä ongelmista, vanhusten hoidon heikkenemiseen. Se näyttää konkreettisesti, kuinka ylhäällä tehdyt linjanvedot vaikuttavat ruohonjuuritasolla. Samalla se on tarkka psykologinen muotokuva ihmisestä, jonka sydämellinen luonne saa hänet antamaan yhä uudestaan periksi toisille. Krogerus tasapainottaa ajankohtaista realismiaan tummanpuhuvalla huumorilla, värikkäällä henkilögallerialla ja vaikuttavilla näyttämöllisillä visioilla.
Kantaesitys Kajaanin Kaupunginteatterissa 8.12.2007.
Näytelmä on käännetty englanniksi ja venäjäksi.
