Serreau, ColineVälkky ja PölkkyQuisaitout et Grobêta

Välkky ja Pölkky ovat klovneja, kuin ihmisen kaksi eri puolta. Välkky painottaa kaikessa henkisiä arvoja, oppineisuutta, ponnistelua. Pölkky taas on hyväsydäminen hulluttelija, joka rakastaa unelmatorttua ja pähkinäsuklaata. Välkky kärsii kovasti Pölkyn tyhmyydestä, mutta Pölkky palvelee Välkkyä nöyrästi. Kun Välkky saa ihailemaltaan Paronittarelta kutsun juhliin, klovnit lähtevät matkaan Atlantin yli. Pölkky opettelee laivalla Välkyn käskystä soittamaan viulua, jotta Paronitar ilahtuisi. Niin käykin, mutta Välkyn suunnitelma menee siltä osin mönkään, että Paronitar rakastuu tietysti soiton vuoksi Pölkkyyn! Tunteet menevät muutenkin hullusti ristiin, ja julma Punahattu murhaa paronittaren isolla veitsellä. Miehet lähtevät paluumatkalle hiekkaerämaan kautta, ja Pölkky pohdiskelee, voisiko Paronitar herätä vielä henkiin. Pölkyn nukkuessa taivaasta saapuukin mustasukkaisena kinastelevia enkeleitä, ja Paronitar laskeutuu perässä lentävällä lautasella. Pian vietetään kaksoishäät: Paronitar ja Pölkky, Välkky ja säestäjäneiti, ja kuin jäähyväisiksi punainen hattu putoaa taivaasta. Miten ihmeessä se oli joutunut Pölkyn haltuun?

Teatterin magiikkaa, lapsenomaista iloa, hellyyden filosofiaa…ja huippurooleja useammallekin kuin kahdelle koomikolle!