Voimamies
Kansakoulunopettaja Sandelin päättää 1930-luvulla kirjoittaa Talas-Eeran, Kainuun kuuluisimman voimamiehen elämäntarinan. Siitä on tarkoitus tulla uljas, ihanteellinen kertomus Suomen kansan opetukseksi.
Mitä enemmän Sandelin oppii Eeran elämästä, sitä matalammalta ja tavanomaisemmalta se kuitenkin alkaa kuulostaa. Eeran tarina on täynnä nälkää, sairautta, viinaa ja petollista rakkautta, eikä se lopulta eroa paljoakaan tuhansien muiden köyhien suomalaisten elämästä. Siinä säilyy silti toivon kipinä ja haave jostain paremmasta.
Hannu Mäkelä kuvaa Talas-Eeran hahmossa Suomen ja suomalaisten menneisyyttä, joka on lähempänä meitä kuin aina muistammekaan. Voimiltaan vahvan, mutta sielultaan herkän miehen kuvassa näkyy nykyhetkenkin suomalainen.
Näytelmä on käännetty tsekiksi ja viroksi.
