Käärmeet ja kyyhkyset
Vanha käytöstä poistettu kappeli palaa suomalaisella lähetyskentällä 1924. Sen edustalta löytyy pahoin palanut nainen – Inene, entinen kätilö, nykyinen kauppias, kuningaskunnan rikkain nainen. Avuksi rientänyt lähetyssaarnaaja Tobias Johansson näkee toisenkin ihmishahmon liekkien keskellä. Vai näkeekö? Sitten kappeli romahtaa. Mitä on tapahtunut? Onko kyseessä onnettomuus? Tuhopoltto? Mikä on kappelin salaisuus? Palo laukaisee pientä kuningaskuntaa ravistavan valtataistelun, uuden ja vanhan yhteenoton.
Näytelmän aikajanan alussa Ambomaa on osa Saksan Lounais-Afrikkaa, lopussa Etelä-Afrikan hallitsema Kansainliiton mandaattialue. Suurpoliittisten kuvioiden merkitys syrjäseudulla ei kuitenkaan ole iso, elämä kulkee vanhoillaan, kuninkaineen ja perinnäistapoineen. Suomalainen lähetystyö on vakiintunut osaksi elämänmenoa, samoin pastori Johansson opettaja-vaimoineen ja työtovereineen. Mutta uusi aika tekee tuloaan, fiksuimmat näkevät että asioiden on muututtava, mutta kenen toimesta ja mihin suuntaan?
Käärmeet ja kyyhkyset on klassinen dekkari, siinä on arvoitus, johtolangat, moneen suuntaan lankeavat epäilyksen varjot. Mutta ennen kaikkea se on tarina ihmisistä – ja rakkaudesta, kunnianhimosta, valtapeleistä. Ihonväri muodostaa yhden, muttei suinkaan ainoaa hierarkiaa. Näytelmä ei todellakaan edellytä ”oikean” väristä näyttelijäkaartia.