Kalasatama
Riksu on keski-ikäinen lesbo ja vastarannan kiiski, joka on jäänyt sumppuun 2020-luvun seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden määritelmien keskelle. Kun vaimo jättää ja isä kuolee, Riksu ei pysty enää nukkumaan. Kalasataman hyvinvointi- ja terveyskeskuksen psykiatrin määräämä mielenterveyslääkecocktail sekoittaa pakan lopullisesti. Mitä voi sanoa, kun ahdistaa ja tekee mieli huutaa, jos mitään ei enää voi sanoa?
Riksu etsii niin ulospääsyä Kalasataman kauppakeskuksen Redin labyrintista kuin paikkaansa ja merkitystään sairaassa maailmassa nostalgisoiden samalla toksista kasaria ja ysäriä – aikaa, jolloin homot olivat kaapissa ja tytöt tyttöjä ja pojat poikia. Onko ketipinoria, cipralexia ja alprazolamia aamupalaksi syövän keski-ikäisen lesbon taistelut taisteltu ja mitä siitä jäi käteen?
Tilannetta ei helpota alati muuttuvat ja kasvavat lääkeannokset, psykiatrin lähes tappavat neuvot, unettomuus, tanssitauti, ikäsyrjintä, kuolleen isän läsnäolo, ripustautuva äiti eikä eksän kryptinen tekstiviesti.
Kalasatama on pillerinmakuinen ja tragikoominen (nostalgia)trippi lokeroista ja kaapeista vapauteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.