Jessikan pentu
"Ai täälon kuunneltu Hevisaurusta. No sitte minä en ihimettele enää mitään."
Jessika - vapaana syntynyt -näytelmän päähenkilö on nyt aikuinen perheenäiti. Mutta perheyhteys tuntuu olevan kadoksissa, paniikkikohtaukset piinaavat, ja kaipuu ihmisten luota luontoon on yhä voimakkaampaa. Viimeisenä yrityksenä luoda perhe uudelleen Jessika vuokraa teatterin ja alkaa yhdessä miehensä, äitinsä ja terapiakoira Jekun kanssa laatia esitystä, joka näyttäisi hänen pojalleen kuinka kasvatuksen olisi pitänyt mennä. Esitys ei vain tahdo päästä käyntiin, kun tekniikka takkuilee, koira juoksee jäniksen perässä ja äidin pitäisi päästä vessaan. Eläimen vaistot ja halu paeta pois ihmisyydestä ottavat Jessikan yhä tiukemmin valtaansa.
Vuonna 2002 kantaesitetyn kulttinäytelmän jatko-osa iskee härskisti ja kursailemattomasti nykyihmisen tekniikkariippuvuuteen ja kadonneeseen luontosuhteeseen. Eläimen ja ihmisen raja himmenee, kun henkilöt harhailevat sisäisessä metsässään. Klemola näyttää kuitenkin myös mahdollisuuden uuteen syntymään ja yhteyden luomiseen.
"Minä koko ajan toivoin että tapahtuis jotain hirveetä, että kaikki romahtais, että jouduttais taas tappamaan
hirvi ettei kuoltais näläkään ja hakkaamaan ite reikä avantoon että sais vettä. Että minua tarvittais. Ja että minä tarvisin teitä. Mutta ei ku on pitäny ukkojen saatana erilaisilla vitun teknisillä keksinnöillä helepottaa elämää niin
palijo, että ei oo enää mitään elämää enää olemassakaan."
Näytelmä on käännetty englanniksi.