Kinkku pahana
Laura yrittää tehdä teatteriesitystä äitinä olemisesta, mutta ei tahdo päästä edes alkuun. Lapset pitää syöttää, nukuttaa ja rauhoittaa. Äiti ja anoppi tunkeutuvat tyrkyttämään apuaan. Miestä taas ei saa millään auttamaan, mutta seksi tälle kyllä kelpaisi. Lauran on lakattava syyllistämästä itseään tai muita, sekä kysyttävä itseltään mitä hän lopulta haluaa.
Kinkku pahana pohtii naiseen ja äitiin kohdistuvia monia, ristiriitaisia odotuksia. Se pistää tutut arkipäivän tilanteet näyttämölle ja lataa ne hulvattomalla komiikalla. Näytelmä ei julista tai osoittele sormella, vaan räjäyttää äitimyytit auki villillä anarkialla.
”Tyhmähän mä oon. Mutta kun mä oon ihan tosi koko ajan vihanen jostain. Yrittäkääpä itse olla rauhallisia, kun joku on aina repimässä, niin tiedätte mistä mä puhun.”
